Robotiikasta ja tekoälystä apua terveyden- ja vanhustenhuoltoon

Julkaistu 27.2.2018 klo 14.03

Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvoinnin Airo -ohjelman työpajat huipentuivat päätöstyöpajaan, joka järjestettiin Tekniikan museossa 13.2.2018. Yhtenä jatkotoimenpiteenä D9-digitiimi järjestää vaikuttavuuden mittaamiseen liittyvän työpajan maaliskuussa.

Viimeisessä työpajassa kuultiin puheenvuoroja muun muassa robotiikan ja tekoälyn mahdollisuuksista, ja mitä ne voisivat esimerkiksi hoitotyössä olla. Elinkeinoelämän valtuuston johtaja Matti Apunen pohti puheenvuorossaan tekoälyn tuomia mahdollisuuksia, jotka olisivat tulevaisuudessa kaikkien saatavilla. Tällaisia mahdollisuuksia olisivat esimerkiksi oma sähköverkko, ilmaisena lakimiehenä toimiva tekoäly, sosiaalityön kone-etsivä tai autoihin reagoivat katuvalot. Miten sitten tulevaisuuden työpaikoille käy? Apusen mukaan uusia työpaikkoja syntyy enemmän kuin häviää.

Meppi Sirpa Pietikäisen mielestä sairaalat vaativat uudenlaista konseptia.

– Sairaalan konseptia pitäisi muuttaa. Leikkauksen jälkeen potilaat heti kotiin ja härpäkkeet mukaan. Hyödynnetään hoitotyössä etäteknologiaa, sillä silloin sairaalainfektiot häviäisivät ja onhan tutkittu, että ihmiset paranevat nopeammin kotona kuin sairaalassa, sanoi Pietikäinen.

Työpajan päätti sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, joka näytti päivän aikana yleisölle tehdyn kyselyn tuloksia. Kyselyn lopputuloksena oli, että kaikkia toimenpiteitä pitäisi edistää heti.

 – Kaikkea ei voi edistää heti, mutta työpajojen pohjalta lähetään edistämään hyvinvointirobotiikan kansallisia toimenpiteitä, sanoo Lähesmaa.

Joukkoistamalla osallistujat sitoutuivat

Hyvinvoinnin Airo -ohjelman tarkoituksena on ollut koota yhteen kansallinen tilannekuva, asettaa tavoitteita sekä tunnistaa ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä.

Hyte_työpaja

Ohjelmaa on rakennett yhteisöllisesti ja joukkoistamalla teemoittain järjestettävissä työpajoissa.

– Me lähdimme rohkeasti ja kokeilevasti liikkeelle. Halusimme työpajojen olevan aidosti vuorovaikutteisia ja työpajassa kaikki ovat olleet samalla viivalla tekemässä. Se on osoittautunut hyväksi ja asia on jalkautunut oikeisiin paikkoihin, sanoo Jukka Lähesmaa.

Robotiikka-alan asiantuntija Cristina Andersson kiittelee ministeriötä.

Cristina Andersson

- STM:n roolia koko hankkeen rohkeana käynnistäjänä voisi hehkuttaa hiukan enemmän. Rohkeaa on erityisesti se, että lähdetään lähes tyhjältä pöydältä joukkoistamaan asiaa, josta ei ole vielä tutkimusta ja joka on Suomessa kohtalaisen tuntematon. Lisäksi strategisen työn pohjana on käytetty canvas mallia, joka tuttu lähinnä start-up maailmasta. Myös työ- ja elinkeinoministeriö on ollut mukana hankkeessa tuomassa ymmärrystä ja osaamista elinkeinoalan ekosysteemeistä.

Valtiokonttorin D9 –tiimin vetäjä Nina Nissilä on osallistunut työpajoihin ahkerasti. - On ollut hienoa olla mukana tulevaisuutemme kannalta yhdessä keskeisimmässä strategisessa hankkeessa. Väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän hoivaa, mutta myös meidän työikäisten hyvinvoinnistakin pitää muistaa huolehtia. Teknologia pitää valjastaa palvelemaan meitä ihmisiä paremmin. Vaikuttavinta on ollut nähdä ja kuulla miten paljon hyvinvointirobotiikan saralla on jo kokeiluja käynnissä eri puolilla Suomea, toteaa Nissilä.

Hankkeen seuraavassa vaiheessa paneudutaan vaikuttavuuden arviointiin ja mittaamiseen.